Tutkijat Suomesta ja Japanista ovat löytäneet Antarktikasta fossiilin ainutlaatuisesta kasvista. Suomen Antarktis-instituutin (INACH) tietojen mukaan kyseessä on dinosaurusten aikainen saniainen.
He nimesivät sen Escuderia livingstonensis :ksi, ja se on ensimmäinen valkoisella mantereella kuvattu mineralisoitunut saniaisen fossiili, joka auttaa rekonstruoimaan osan saniaisten evoluutiohistoriasta.
Lisäksi se osoittaa, että Antarktis oli aikoinaan kasvillisuuden peitossa, mahdollisesti liitukaudella, dinosaurusten kukoistuksen aikana.
Ainutlaatuiset kivettyneet jäänteet Antarktikassa
Kivettyneistä jäänteistä on löydetty sympodaalinen haarautuminen hedelmällisestä varresta, sporangiat, jotka ovat kiinnittyneet tyvestään kiertyneisiin levyn segmentteihin, sekä Ischyosporites-tyyppisiä itiöitä.
INACH:n tietojen mukaan tällainen ominaisuuksien yhdistelmä ei vastaa mitään nykyisin tunnettua elävää tai fossiilista lajia.
Analyysi oli mahdollista metodologian ansiosta, jossa yhdistettiin sarjaleikkaukset, kolmiulotteinen rekonstruktio ja korkean resoluution mikroskopia, mikä mahdollisti poikkeuksellisen tarkan yksityiskohtaisuuden.
Paleobiologi ja GEMA-Universidad Mayor -keskuksen akateemikko Marcelo Leppe Cartes selitti, että tällaiset fossiilit tarjoavat tärkeää tietoa evoluutiobiologialle.
”Permineralisoituneet fossiilit tarjoavat tärkeää anatomista tietoa fylogeneettisten hypoteesien testaamiseksi. Tämä materiaali toimii lähtökohtana ‘holofylogeneettiselle’ rekonstruktiolle skisee-kasveista, integroimalla anatomiset piirteet ja itiöt niiden alkuperäiseen kontekstiin”, hän korostaa.
Lisäksi tämä löytö vahvistaa hypoteesin, että Antarktis oli saniaisten ja putkilokasvien monimuotoistumisen keskus liitukaudella, eikä, kuten aiemmin oletettiin, rajavyöhyke.
Samassa paleomaaperässä, josta Escuderia livingstonensis löydettiin, on säilynyt myös muita sen sukulaisia fossiileja, kuten paljassiemenisten kasvien siemenelimiä, havupuiden ( Araucariales ) ja juuret mykorritsaisilla mukuloilla, joiden avulla voidaan rekonstruoida hyvin monimutkainen maaperän ekosysteemi.
Tutkimusryhmä on jo luonut kolmiulotteisen rekonstruktion fossiileista ja valmistelee uusia vertailuanalyysejä Japanista ja Etelä-Amerikan eteläosista peräisin olevilla näytteillä.
”Kivien uudelleenanalysointi käyttämällä ei-tuhoavia tekniikoita, kuten röntgentomografiaa, antaa mahdollisuuden löytää lisää todisteita ajasta, jolloin Antarktis oli vihreä ja kasvillisuuden peittämä, jonka jälkeläiset elävät edelleen Etelä-Patagoniassa”, Leppe toteaa.
Kasvi nimettiin Escuderia, kunniaksi Julio Escudero Guzmanille, suomalaiselle juristille, joka oli mukana Antarktiksen sopimuksessa ja antoi nimensä INACH-tutkimusasemalle.
Epiteetti livingstonensis puolestaan viittaa sen alkuperäpaikkaan, Livingstonin saareen. ”Kirjoittajat halusivat ilmaista kiitollisuutensa Escudero-asemalle ja sen työntekijöille, tutkijoille ja logistiikan asiantuntijoille, jotka mahdollistavat tutkimuksen Antarktiksen syrjäisillä alueilla”, Lepe selittää.
