Stereotypia varhaisen heräämisen eduista on aina ollut juurtunut yhteiskunnallisiin normeihin. Varhainen herääminen on aina yhdistetty kurinalaisuuteen ja tuottavuuteen. Mutta todistaako tiede todella tämän ajatuksen, vai voivatko yökyöpelit todella olla parempia? No, uudet tutkimukset saattavat kyseenalaistaa tämän vanhan uskomuksen. Joten, tekeekö varhainen nukkumaanmeno ja varhainen herääminen ihmisestä terveen ja viisaan, vai onko tieteellisten tietojen mukaan jotain muuta? Otetaanpa selvää!
Sisällysluettelo
Yökyöpeli vai aamuvirkku: mikä todella määrää tämän?
Kyse ei ole vain henkilökohtaisista mieltymyksistä: mennä nukkumaan aikaisin tai myöhään. Tämä rytmi määräytyy suurelta osin kronotyypin mukaan. MDPI:n mukaan kronotyypit ovat biologisesti määräytyviä säännönmukaisuuksia, jotka määrittävät luonnolliset uni- ja valveillaolokierrot, valveillaolon ja huippukuntoisuuden ajankohdat. Yksinkertaisesti sanottuna, kronotyyppi heijastaa luonnollista vuorokausirytmiämme ja on kuin aivojen pääkello.
Kirurgian ja onkologian laitoksen tohtori Raha West väittää, että nämä kronotyypit eivät ole vain henkilökohtaisia mieltymyksiä, vaan ne vaikuttavat myös kognitiivisiin toimintoihimme.
Mitä viimeisimmät tutkimukset sanovat?
Merkittävässä tutkimuksessa analysoitiin yli 26 000 aikuisen tietoja. Osallistujat suorittivat kognitiivisia testejä, joissa mitattiin älykkyyttä, päättelykykyä, muistia ja tiedonkäsittelynopeutta. He havaitsivat, että aikuiset, jotka tunnistivat itsensä ”yökyöpeleiksi”, saivat huomattavasti parempia tuloksia kuin ”aamuvirkut”. Myös ihmiset, joiden kronotyyppi oli välimuotoinen, eivätkä kuuluneet kumpaakaan ääripäähän, saivat parempia tuloksia kuin ”aamulinnut”.
Vaikka ”yökyöpelit” voivat olla kognitiivisesti edullisemmassa asemassa joillakin alueilla, tiede osoittaa, että joskus siitä joudutaan maksamaan terveydellisillä ongelmilla. Tutkimukset yhdistävät ”yökyöpeleiden” elämäntavan aineenvaihduntaongelmiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja jopa kohonneeseen kuolleisuusriskiin.
Terveydelliset kompromissit yökyöpeleille
Frontiers-lehdessä julkaistu meta-analyysi viittaa siihen, että iltatyyppinen kronotyyppi liittyy epäsuotuisiin metabolisiin merkkiaineisiin, kuten korkeampaan BMI:hin, kohonneeseen paastoglukoosiin, kohonneeseen kokonaiskolesteroliin ja alhaisempaan HDL-kolesteroliin.
Toinen tutkimus osoitti myös, että iltatyypit ovat alttiimpia viskeraaliselle liikalihavuudelle, insuliiniresistenssille ja metaboliselle oireyhtymälle, jopa kun muut riskitekijät otetaan huomioon.
Merkittävä tutkimus osoitti, että iltatyypeillä oli korkeampi kuolleisuus kaikista syistä ja korkeampi kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna aamutyyppeihin, jopa kun otettiin huomioon erilaiset elämäntapa- ja terveystekijät.
Yksinkertaisesti sanottuna tämä tarkoittaa, että yökyöpeleenä oleminen ei välttämättä ole ”huono” asia, mutta kun sisäisen kellon rytmi ei vastaa vuorokausirytmiäsi, se voi aiheuttaa kroonista rasitusta aineenvaihdunnalle.
Kognitiivisten kykyjen kannalta yökyöpelit voivat siis olla edelläkävijöitä. Ilta-tyyppiset ihmiset ovat kuitenkin alttiimpia pitkäaikaisille terveysriskeille, jotka voivat lopulta vaikuttaa yleiseen toimintakykyyn ja heikentää sitä.
Terveyshyödyt varhain herääville
Tuore kohorttitutkimus osoitti, että ihmisillä, joilla on korkeammat aamutyypin arvot, oli merkittävä yhteys parempiin aineenvaihdunnan parametreihin, kuten alhaisempaan BMI:hin, pienempään vyötärönympärykseen, alhaisempiin triglyseridi- ja paastoglukoosipitoisuuksiin sekä korkeampaan HDL-kolesterolipitoisuuteen.
Tämä viittaa siihen, että vaikka ”aamuvirkut” eivät välttämättä ole kognitiivisesti parempia, he saavat etua yleisen terveyden kannalta.
Uudet tiedot antavat epäselvän kuvan siitä, että ”yökyöpelit” voivat olla ”aamuvirkkuja” parempia kognitiivisten tehtävien suorittamisessa, mutta tämä etu liittyy mahdollisiin pitkäaikaisiin terveysriskeihin. Sitä vastoin ”aamunkoitot” saavat terveysetuja ja harmonisoivat elämäntapaansa, vaikka eivät ehkä saavutakaan samoja kognitiivisia huippusuorituksia kuin ”yökyöpelit”. Lopuksi on syytä huomata, että jokaisella kronotyypillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Voiko kronotyyppiä muuttaa ja onko siitä hyötyä?
Ei ole paljon todisteita, joiden perusteella voitaisiin varmuudella määrittää, voiko ihminen muuttaa kronotyyppiään kokonaan. Kuitenkin jatkuva aikataulun noudattaminen voi auttaa pääsemään eroon tavasta mennä nukkumaan liian aikaisin tai liian myöhään.
Kysymys on, onko siitä hyötyä? Tutkimukset osoittavat, että unen sovittaminen yhteiskunnan aikatauluihin voi parantaa henkistä aktiivisuutta, mielialaa, tuottavuutta ja jopa joitakin aineenvaihdunnan parametreja. Toisin sanoen, pienet muutokset, jotka ottavat huomioon luonnollisen kronotyyppisi, voivat auttaa sinua parantamaan terveyttäsi ja suorituskykyäsi välttäen stressiä, joka liittyy biologisten ominaisuuksien kanssa taisteluun.
Myöhäinen nukkuminen = huono terveys
Myöhäinen nukkumaanmenoaika voi vaikuttaa negatiivisesti yleiseen terveyteen häiritsemällä kehon luonnollisia vuorokausirytmejä. Tämä johtaa usein unen laadun heikkenemiseen, väsymykseen, keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja immuunijärjestelmän heikkenemiseen. Ajan myötä epäsäännöllinen unirytmi voi lisätä stressin, mielialahäiriöiden, painonnousun ja kroonisten sairauksien riskiä. Asettamalla etusijalle varhaisen ja säännöllisen unen parannat hyvinvointiasi.
