Metformiini on määrätty potilaille, joilla on tyypin 2 diabetes, verensokerin hallintaan jo yli 60 vuoden ajan, mutta tutkijat eivät vieläkään tiedä, miten se tarkalleen toimii. Tuore tutkimus on osoittanut, että se vaikuttaa suoraan aivoihin, mikä voi johtaa uusien hoitomenetelmien kehittämiseen.
Tutkijat Baylorin lääketieteellisestä korkeakoulusta Yhdysvalloissa ovat tunnistaneet hermoradat, joiden kautta lääke ilmeisesti vaikuttaa, sen lisäksi, että se vaikuttaa biologisiin prosesseihin muissa kehon osissa.
”On yleisesti tunnustettu, että metformiini alentaa verensokeria ennen kaikkea vähentämällä glukoosin tuotantoa maksassa. Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että se vaikuttaa suoliston kautta”, sanoo Makoto Fukuda, patofysiologi Baylorin yliopistosta.
”Tutkimme aivoja, koska ne ovat yleisesti tunnustettu avaintekijä glukoosin aineenvaihdunnan säätelyssä koko elimistössä. Tutkimme, osallistuvatko aivot metformiinin antidiabeettiseen vaikutukseen ja miten.”
Aiemmissa tutkimuksissa jotkut näistä samoista tutkijoista löysivät aivoista proteiinin nimeltä Rap1, joka vaikuttaa glukoosiaineenvaihduntaan, erityisesti aivojen osassa, jota kutsutaan ventromediaaliseksi hypotalamukseksi (VMG).
Heidän vuonna 2025 tekemässään tutkimuksessa hiirillä tehdyt kokeet osoittivat, että metformiini tunkeutuu VMG:hen, jossa se auttaa torjumaan tyypin 2 diabetesta käytännössä poistamalla Rap1:n toiminnan.
Kun tutkijat poistivat Rap1:n hiiristä, metformiini ei vaikuttanut diabeteksen kaltaiseen tilaan, vaikka muut lääkkeet vaikuttivat. Tämä on vakuuttava todiste siitä, että metformiini vaikuttaa aivoissa eri mekanismilla kuin muut lääkkeet.
Tutkijaryhmä pystyi myös tutkimaan tarkasti tiettyjä neuroneja, joiden toiminta muuttui metformiinin vaikutuksesta. Tämä voi johtaa tulevaisuudessa kohdennetumpien hoitomenetelmien kehittämiseen, jotka kohdistuvat suoraan näihin neuroneihin.
”Tutkimme myös, mitkä VMG-solut osallistuvat metformiinin vaikutusten toteutumiseen”, sanoo Fukuda.
”Havaitsimme, että SF1-neuronit aktivoituvat, kun metformiini annetaan aivoihin, mikä viittaa niiden suoraan osallistumiseen lääkkeen vaikutukseen.”
Metformiini on turvallinen, pitkävaikutteinen ja suhteellisen edullinen lääke. Se vähentää maksan glukoosituotantoa ja parantaa insuliinin tehokkuutta elimistössä, mikä auttaa hallitsemaan tyypin 2 diabeteksen oireita.
Nyt tiedämme, että se vaikuttaa todennäköisesti aivojen, maksan ja suoliston kautta.
Tämä on tietysti vielä todistettava ihmisillä tehtävissä tutkimuksissa, mutta kun se on todettu, voimme ehkä löytää keinoja tehostaa metformiinin vaikutusta ja tehdä siitä entistä tehokkaamman.
Tämä liittyy myös muihin mielenkiintoisiin tutkimuksiin, jotka ovat osoittaneet, että sama lääke voi hidastaa aivojen ikääntymistä ja pidentää elinikää . Metformiinin vaikutusmekanismin syvällisempi ymmärtäminen antaa meille tulevaisuudessa mahdollisuuden nähdä sen käyttöä laajemmassa valikoimassa tarkoituksia.
”Tämä löytö muuttaa käsitystämme metformiinista”, sanoo Fukuda. ”Se vaikuttaa paitsi maksaan ja suolistoon myös aivoihin.”
”Olemme havainneet, että maksa ja suolisto tarvitsevat korkeita pitoisuuksia lääkettä reagoidakseen, kun taas aivot reagoivat paljon pienempiin pitoisuuksiin.”
