Aterioiden ajankohta ei jää huomaamatta elimistölle. Uuden tutkimuksen mukaan aamiaisen jättäminen väliin ja myöhäinen illallinen nostavat kolesterolia ja muuta.
Sisällysluettelo
Nykymaailmassa, jossa kaikki tapahtuu nopeasti, on helppo tottua jättämään aamiainen väliin tai syömään myöhään illalla. On kuitenkin syitä välttää tätä, sillä uusi tutkimus osoittaa, että ajan mittaan tämä voi liittyä haitallisiin muutoksiin kolesteroli- ja triglyseriditasoissa – lipideissä, jotka kiertävät veressä ja vaikuttavat sydämen toimintaan.
Suomalaisessa kliinisen ravitsemuksen lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat seurasivat neljän vuoden ajan yli 30 000 keskiaikaisen suomalaisen aikuisen terveyttä (77 % osallistujista oli miehiä).
Kolesteroli ja aterioiden ajankohta
Tutkimuksen aikana osallistujat, joilla ei ollut tutkimuksen alkaessa sydän- ja verisuonitauteja, syöpää tai lipidien aineenvaihdunnan ongelmia, täyttivät kyselylomakkeet aamuisin ja iltaisin ruokailutottumuksistaan. Tutkimuksen aikana tutkijat mittasivat kolme kertaa osallistujien veren lipiditasot määrittääkseen vuosittaiset muutokset ”pahassa” kolesterolissa (LDL), ”hyvässä” kolesterolissa (HDL), kokonaiskolesterolissa ja triglyserideissä.
Tutkimusryhmän mukaan ihmisillä, jotka usein jättivät aamiaisen väliin ja söivät myöhään illalla, havaittiin hieman suurempi vuotuinen LDL-kolesterolin nousu (0,89 mg/dl) sekä triglyseridien nousu ja HDL-kolesterolin lasku.
Yhteys näiden ruokailutottumusten ja negatiivisten muutosten välillä lipiditasoissa oli selvempi naisilla, ylipainoisilla tai lihavilla ihmisillä sekä niillä, joilla oli alhainen lipiditaso.
Kroonisen ylensyönnin käsite – ajatus siitä, että aterioiden ajankohta voi vaikuttaa terveyteen – ei ole uusi. Esimerkiksi tutkimukset osoittavat, että ensimmäisen aterian väliin jättäminen häiritsee kehon vuorokausirytmiä, vaikuttaa negatiivisesti insuliiniherkkyyteen (joka auttaa kehoa säätelemään verensokeria) ja lisää mahdollisesti sydän- ja verisuonitautien riskiä.
”Normaaleissa olosuhteissa ihmiskeho on herkempi insuliinille aamulla, vastustuskykyisempi sille illalla ja vähemmän suvaitsevainen glukoosipitoisuudelle yöllä”, tutkijat kertovat. ”Ihmiskeho on rakennettu odottamaan runsasta ruokailua päivän aikana, koska ihmiset ovat päiväeläimiä”, eli olemme evoluution myötä kehittyneet olemaan aktiivisempia päivällä.
Muut tutkimukset yhdistävät myöhäisen ruokailun lisääntyneeseen riskiin liikalihavuuteen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkijat selittävät, että tämä ilmiö voi johtua melatoniinihormonin erityksen viivästymisestä, mikä häiritsee aineenvaihduntaa.
Tutkijat huomauttavat, että tutkimuksessa oli joitakin rajoituksia, kuten se, että osallistujat ilmoittivat ruokailutottumuksensa itse. Lisäksi, vaikka näiden ruokailutottumusten taustalla olevat biologiset mekanismit ovat samat kaikille ihmisille, tutkimus tehtiin suomalaisilla, joten tulokset voivat olla erilaiset muissa osissa maailmaa asuville ihmisille.
Mitä voit tehdä?
Vaikka myöhäinen illallinen tai aamiaisen jättäminen väliin ei välttämättä nosta kolesteroli- ja triglyseriditasoja, asiantuntijat väittävät, että on parempi olla tekemättä siitä tapaa.
”Ruokailu biologisen rytmin mukaisesti – aterioiden aloittaminen ja lopettaminen aikaisin aamulla, aamiaisen syömisen välttäminen ja myöhäisten illallisten välttäminen – voi olla hyvä strategia metabolisen terveyden parantamiseksi”, tutkijat sanovat.
Tässä on muutamia vinkkejä, joita voit noudattaa:
- Syö aamiaista aina muutaman tunnin kuluttua heräämisestä.
- Vältä syömistä 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
- Yritä syödä samaan aikaan joka päivä.
- Yritä liikkua enemmän tai harrastaa urheilua päivinä, jolloin ruokailurutiinisi on häiriintynyt.
- Yritä noudattaa terveellistä ruokavaliota.
Suomen Sydänliitto suosittelee ruokavaliota, joka sisältää runsaasti hedelmiä, vihanneksia, täysjyväviljatuotteita, pähkinöitä ja kalaa, ja rajoittaa samalla jalostettujen elintarvikkeiden, natriumin, sokerin ja alkoholin kulutusta. Välimeren ruokavalio voi olla hyvä lähtökohta.
