Joillakin erityisillä alueilla olemme uskomattoman samanlaisia kuin paras ystävämme – tieto, joka voi hyödyttää sekä ihmisiä että koiria.
Koira on ollut ihmisen paras ystävä jo kymmeniä tuhansia vuosia – nyt meillä on jotain erityistä yhden tietyn koirarodun kanssa.
Ihmisten ja koirien välinen suhde on tuhansia vuosia vanha. Ensimmäisistä kesytetyistä susista kivikaudella nykypäivän uskollisiin perheen koiriin, koirat ovat olleet metsästäjien seuralaisia, suojelijoita ja ystäviä.
Monissa kulttuureissa koira symboloi uskollisuutta ja voimaa, ja toisissa se on uskonnollisesti merkityksellinen.
Nykyään koirat eivät ole vain hyödyllisiä eläimiä, vaan myös osa ihmisen sosiaalista ja emotionaalista elämää. Tutkimukset osoittavat jopa, että koirat voivat auttaa mielenterveyttämme.
Ja nyt voimme olla vieläkin läheisemmässä yhteydessä parhaaseen ystäväämme kuin luulimme.
Cambridgen yliopiston johtama biologien ryhmä päätti selvittää, miksi jotkut koirat ovat hermostuneempia ja toiset energisempiä ja helpommin koulutettavia.
Vastaus löytyy geeneistä, kuten ihmisilläkin. Tutkimus osoittaa, että geenit, jotka säätelevät kultaisten noutajien käyttäytymistä, vaikuttavat myös ihmisen käyttäytymiseen kahdessa erityisessä asiassa, nimittäin persoonallisuudessa ja mielenterveydessä.
Biologit analysoivat 1300 kultaisen noutajan DNA:n ja vertasivat sitä yksityiskohtaisiin kyselylomakkeisiin koirien käyttäytymisestä.
He löysivät geenit, jotka vaikuttavat sellaisiin piirteisiin kuin koulutettavuus, pelko vieraita kohtaan ja aggressiivisuus muita koiria kohtaan.
Yhteiset geenit
Kun tutkijat vertasivat tuloksia ihmisiltä saatuihin tietoihin, he havaitsivat, että kaksitoista näistä geeneistä vaikuttaa myös ihmisen tunnetilaan ja kognitiivisiin kykyihin.
Esimerkkinä on PTPN1-geeni, joka koirilla liittyy aggressiivisuuteen ja ihmisillä älykkyyteen ja masennukseen.
Ihmiset ovat ehkä valinneet koirat parhaiksi ystävikseen, koska ne sopeutuvat helpommin elämäämme ja ymmärtävät käskyjä. Koirat esimerkiksi ymmärtävät, että niiden on keskityttävä tiettyyn kohtaan, kun osoitat sitä.
Toinen geeni tekee koirista pelokkaita, ja ihmisillä se liittyy taipumukseen huolestua ja korkeaan menestykseen.
ROMO1-geeni, joka lisää koirien valmiutta fyysiseen rasitukseen, liittyy ihmisten älykkyyteen ja emotionaaliseen herkkyyteen.
Tulokset korostavat, että käyttäytyminen muodostuu paitsi kasvatuksen myös biologisten tekijöiden vaikutuksesta.
Tämä voi auttaa koirien omistajia ymmärtämään, miksi heidän lemmikkinsä reagoivat tietyllä tavalla, ja mahdollisesti mukauttamaan koulutusta ja hoitoa vastaavasti.
”Nämä tulokset osoittavat, että genetiikka ohjaa käyttäytymistä, jolloin jotkut koirat ovat taipuvaisia kokemaan maailman stressaavana”, sanoo johtava tutkija Enoch Alex lehdistötiedotteessa .
” Jos heidän elämänkokemuksensa vahvistaa tämän, he voivat käyttäytyä tavalla, jonka me pidämme huonona käytöksenä, vaikka todellisuudessa he ovat stressitilassa.”
Syntymästä kuolemaan vain kahdentoista vuoden aikana – koirien lyhyt elämä on jatkuva surun aihe ihmisille, mutta nyt uusi tutkimus pyrkii pidentämään vipattavien ystäviemme elämää huomattavasti.
Jos koirilla ja ihmisillä on yhteiset geneettiset mekanismit tunnetiloille, nelijalkaisista ystävistämme voi tulla arvokkaita malleja mielenterveysongelmien ymmärtämiselle ja hoitamiselle – sekä meillä että heillä.
