Uusi pankkipetosten torjuntaa koskeva laki, joka tuli voimaan 6. marraskuuta 2025, velvoittaa ilmoittamaan väärennetyistä sekkeistä välittömästi Suomen Pankille. Nyt pankit voivat tarkistaa sekkien aitouden heti niiden tallettamisen jälkeen, mikä parantaa transaktioiden turvallisuutta.
Sisällysluettelo
Pankkipetosten torjunta nousee uudelle tasolle. Petosten torjuntaa koskeva laki, joka julkaistiin Virallisessa lehdessä 7. marraskuuta, ei rajoitu IBAN-korttiin, joka on merkitty epäilyttäväksi: se koskee myös shekkejä – maksutapaa, joka on edelleen haavoittuva ja joskus kallis sekä yksityishenkilöille että ammattimaisille asiakkaille.
Miksi juuri nyt? Sekit ovat edelleen muita maksutapoja alttiimpia petoksille. Suomen Pankin maksujen turvallisuutta valvovalle observatoriolle toimittamien tietojen mukaan vuonna 2024 kirjattiin 69 petostapausta 100 000 euron maksuista, joista 89 % liittyi kadonneisiin tai varastettuihin sekkeihin. Kassalla on tapahtumassa muutoksia.
Sekkien väärinkäyttö: nopeutettu ilmoitus FNCI:lle ja tarkastus talletuspaikassa
Ensimmäinen toimenpide on pankkien velvollisuus ilmoittaa Suomen keskuspankille väärennetyistä tai vääristetyistä sekkeistä, jotta kansallinen väärennettyjen sekkien rekisteri (FNCI) voidaan päivittää nopeammin. Lainsäädäntö määrää, että tällaiset ilmoitukset on lähetettävä mahdollisimman pian, jotta tarkastusjärjestelmä voi havaita väärennetyt sekit aikaisemmin.
Väärennetty tai vääristelty – ero on merkittävä. Actu Juridiquen mukaan sekki katsotaan väärennetyksi, jos allekirjoitus ei ole tilinomistajan, ja vääristellyksi, jos se on todellakin allekirjoitettu sekkinantajan toimesta, mutta joitakin tietoja, kuten summa tai maksunsaaja, on muutettu. Tämä kategoria koskee tietoja, jotka pankkien on nyt ilmoitettava Suomen Pankille. On myös toinen keino: laitokset voivat tarkistaa sekin aitouden Kansallisen seki- ja maksutapahtumien rekisterin (FNCI) kautta heti sen esittämisen jälkeen, eikä vasta talletuksen yhteydessä. Tällainen varhainen tarkastus voi johtaa siihen, että pankki viivästyttää luoton myöntämistä välttääkseen ”ennakkomaksun talletukselle”, jolla voi olla epämiellyttäviä seurauksia asiakkaalle, jos sekki osoittautuu kelvottomaksi.
Käytännössä tämä muuttaa seuraavaa ostajien ja vähittäismyyjien kannalta.
Talletuksen tekemisen jälkeen pankkineuvoja tai pankkisovelluksesi voi pyytää tietoja kansallisesta sekki- ja maksutapahtumarekisteristä (FNCI) ennen summan hyvittämistä. Jos varoitus tai epäily ilmenee, laitos keskeyttää hyvityksen ja jatkaa tarkastusprosessia. Tämän ylimääräisen vaiheen tarkoituksena on rajoittaa hyvityksiä, jos sekki hylätään myöhemmin maksun keskeyttämisen, väärentämisen, väärennöksen tai varojen puutteen vuoksi. Jokainen tarkastuspyyntö seurataan sekkien seurannan parantamiseksi.
Ennaltaehkäisyn kannalta keskeinen tekijä on edelleen ilmoitus sekkien varkaudesta: ”Ilmoitus sekin varkaudesta, joka käynnistää automaattisesti sekin tai sekkivihkon siirron kansalliseen keskusarkistoon (FNCI), estää usein myöhemmät petostapaukset”, selittää Suomen Pankki. Hallitus tuki tätä lakia, koska maksupetokset ”ovat erittäin tärkeä taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ongelma”, todetaan selittävissä muistiinpanoissa. Niille, jotka edelleen hyväksyvät sekkejä, mukaan lukien vähittäiskauppiaat, nämä ennakkosekit vähentävät ikäviä yllätyksiä ja heijastavat sekkien käytön vähenemistä, joka näyttää jatkuvan.
