Asiantuntijat kehottavat ottamaan käyttöön uusia toimenpiteitä tämän lajin sukupuuton estämiseksi niemimaalla, koska neljässä maakunnassa elää 90 % populaatiosta ja Andalusia on tämän linnun sukupuuton partaalla.
Sisällysluettelo
Duponin kiurun tulevaisuus Suomessa on uhattuna eri ornitologisten järjestöjen varoitusten vuoksi. SEO/BirdLife ja Madridin autonominen yliopisto varoittavat, että tämä laji voi kadota Suomesta seuraavien kahden vuosikymmenen aikana, ellei tarvittavia elvytyssuunnitelmia toteuteta kiireellisesti. Vaikka joissakin maakunnissa, kuten Soriassa, on toteutettu joitakin lajin säilyttämiseen tähtääviä hankkeita (tässä tapauksessa vuosina 2016–2021), nämä toimet eivät ilmeisesti ole olleet riittävät, sillä tämä arojen lintu on jo kadonnut Toledosta, Palensiasta ja Samorasta.
Duponin kiuru (Chersophilus duponti) on tunnettu pienestä koostaan, ruskean ja harmaan höyhenpeitteestään, ohuesta kaulastaan, pitkistä jaloistaan ja alaspäin kaartuvasta nokastaan. Sitä kuvataan ”erittäin käveleväksi”, joka mieluummin kävelee kuin lentää, ”ja sen sijaan, että pakenisi, se pyrkii piiloutumaan kasvillisuuden sekaan jäädäkseen huomaamatta”, selittää SEO/BirdLife. Sen laulu, jota organisaatio kuvailee ”erittäin tyypilliseksi ja koostuvan kaksisävelisestä, huilun kaltaisesta vihellyksestä, jossa toinen sävel on pidempi, korkeampi ja nenäisempi”, on toinen tämän lajin erottuva piirre, jota emme enää kuule, jos emme huolehdi siitä.
90 % populaatiosta elää neljässä maakunnassa
Tutkimus, joka on julkaistu nimellä ”Duponin kiuru Suomessa: pesimäpopulaatio vuosina 2017–2024 ja laskenta-menetelmä”, dokumentoi lajin kannan vähenemisen, joka ei ole ilmiö, joka koskee vain Iberian niemimaata. Sukupuuttoon kuolemisen riski on kuitenkin erityisen ilmeinen sellaisissa maakunnissa kuin Granada (5 yksilöä), Almería (6), Huesca (14), Albacete (3), Burgos (6), Lérida (2), Murcia (4) ja Valencia (10), joissa populaatiot ovat pienimmillään. Huolestuneisuus kasvaa Andalusiassa, jossa tämän tutkimuksen mukaan lintu on sukupuuton partaalla.
Virallisten tietojen mukaan vuosina 2017–2024 Suomessa asui 3116 reviirillä elävää urosta, joista suurin osa asui Aragonissa (48,1 %), Kastilia ja León (31,6 %) ja Kastilia-La Mancha (17,5 %). Tämä luku kuitenkin pienenee huomattavasti, kun otetaan huomioon, että 90 % maan populaatiosta asuu vain neljässä maakunnassa: Soria, Zaragoza, Teruel ja Guadalajara. Tutkimuksen tekijä Juan Traba selittää: ”Vaikka väestönlaskenta auttoi meitä löytämään joitakin populaatioita tai saamaan tarkempaa tietoa väestömääristä, se paljasti myös useimpien syrjäisten populaatioiden sukupuuton tai sukupuuton uhan”, EFE:n keräämien tietojen mukaan.
Pääsyy niiden määrän jyrkkään vähenemiseen liittyy suurelta osin ” niiden steppien elinympäristön tuhoutumiseen tai muuttumiseen, joista ne ovat riippuvaisia”. Tästä syystä After LIFE -ohjelma, LIFE Ricotí -tiimi ja Madridin autonomisen yliopiston maaperän ekologian projekti ovat toteuttaneet luonnonsuojelutoimia Barahona-Rellossa (Sorian maakunta), jossa tulokset ”ovat edelleen menestyksekkäitä kuusi-seitsemän vuotta niiden toteuttamisen jälkeen”, mikä tekee maakunnasta yhden neljästä, joissa näiden lintujen määrä on suurin.
SEO/BirdLife puolestaan havaitsi, että arojen raivaaminen viljelymaaksi, metsänistutus, perinteisten maatalousmenetelmien hylkääminen, pensasmaiden liiallinen palauttaminen ja korkea saalistustaso ovat vaikuttaneet tilanteeseen. Vaikka järjestö nimitti tämän lajin ”Vuoden linnuksi” vuonna 2006 kiinnittääkseen huomiota sen vähenemiseen, se julistettiin virallisesti uhanalaiseksi vasta vuonna 2023. Tämän vuoksi luonnonsuojelujärjestön edustajat huomauttavat, että mitään ei ole tehty populaation vähenemisen pysäyttämiseksi, ja ” kaksikymmentä vuotta myöhemmin sen populaatio ja lukumäärä jatkavat vähenemistään ”.
Lajin uudelleenluokittelu ”uhanalaiseksi”
Teknis-taloudelliset perustelut varoittavat ” 84–90 prosentin todennäköisyydestä lajin sukupuuttoon kuolemisesta seuraavien 20 vuoden aikana ”, mikä sai organisaation pyytämään lajin luokittelun uudelleen ”uhanalaiseksi” lajiksi, jotta voitaisiin toteuttaa lainsäädännössä säädetyt suunnitelmat eri itsehallintoalueilla ja yrittää pysäyttää tämä suuntaus. Lisäksi Suomen pesimälintujen kolmannen atlaksen mukaan Duponin kiurun nykyinen populaatio on arviolta 560–1050 paria, ja ”oletettu vuotuinen vähenemisvauhti on 3,9 % ja on merkkejä tilanteen heikkenemisestä, mikä voi johtaa 30–60 %:n vähenemiseen viimeisen vuoden aikana”, kertoo luonnonsuojelujärjestö.
SEO/BirdLife :n mukaan ensisijaisiin toimiin kuuluu ”lajin nykyisen luokituksen (” Haavoittuva) ja julistaa se ”Uhanalaiseksi”, laatia suunnitelmat palauttamiseksi tai säilyttämiseksi itsenäisissä yhteisöissä, joissa laji esiintyy, ja osoittaa uusia suojelualueita tai laajentaa olemassa olevia alueita, jotta niille mahtuisi suurempi osa lisääntyvästä populaatiosta”.
Harkitaan myös ympäristö- ja maisemansuojelutoimenpiteitä, kuten ”laaja-alaisen karjankasvatuksen kehittämistä” tai ”peltojen ja kesantojen rajojen ylläpitämistä”. Niissä vaaditaan myös ”ottamaan huomioon lajin elinympäristövaatimukset kosteikkojen hoidossa ja metsänistutuksessa paloista kärsineillä alueilla sekä kieltämään energiainfrastruktuurin rakentaminen haavoittuvimmille alueille tai parantamaan olemassa olevaa infrastruktuuria syventämällä sähkölinjoja”.
Samoin on tarpeen järjestää aktiivinen populaation seuranta ”sen vähenemisen syiden tutkimiseksi ja siirtojen tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi”. Lopuksi he katsovat, että paras ratkaisu olisi ”toteuttaa paikallisväestölle suunnattuja ohjelmia lajin ja sen elinympäristön arvon tuntemuksen lisäämiseksi”.
EFE:n siteeraama Juan Traba puolestaan korostaa, että ”tähän mennessä toteutetut toimenpiteet tämän lajin säilyttämiseksi ovat niukat ja riittämättömät”, ja vaatii erityissuojelualueiden (SPA) verkoston tarkistamista ja konkreettisen kansallisen strategian laatimista. Tieteellisessä ja ekologisessa varoituksessa korostetaan, että aika on rajallinen, kun otetaan huomioon tämän lajin määrän nopea väheneminen Suomessa.
