Ryhmä tutkijoita Ranskan kansallisesta tiedekeskuksesta (CNRS) ja Grenoble-Alpesin yliopistosta on kehittänyt lupaavan Carba1-molekyylin, joka voi ehkäistä kemoterapian aiheuttamaa perifeeristä neuropatiaa. Tämä on merkittävä löytö, joka on vielä prekliinisen tutkimuksen vaiheessa, mutta joka antaa toivoa tuhansille potilaille.
Sisällysluettelo
Joka vuosi kymmenet tuhannet kemoterapiaa saavat potilaat kärsivät jatkuvista hermokivuista, jotka häiritsevät heidän jokapäiväistä elämäänsä. Nämä kemoterapian aiheuttamat perifeeriset neuropatiat ilmenevät pistelynä, poltteluna, puutumisena tai jopa tuntoherkkyyden menetyksenä käsissä ja jaloissa.
Nämä oireet, jotka ovat joskus erittäin kivuliaita, voivat ilmetä jo hoidon ensimmäisinä viikkoina ja joissakin tapauksissa jatkua vielä vuosia hoidon päättymisen jälkeen. 60 %:lla potilaista, jotka saavat paklitakselia tai sisplatiinia, kehittyy tällaisia komplikaatioita. Ja lähes neljäsosalla heistä oireet jatkuvat pitkään.
Ongelmana on, että tällä hetkellä ei ole olemassa todistettua ennaltaehkäisevää hoitoa näille neuropatioille. Lääkärit rajoittuvat usein annostuksen säätämiseen tai masennuslääkkeiden, kuten duloksetiinin, määräämiseen, joiden teho on edelleen vähäinen. Siksi parantamisen varaa on paljon.
Neuropatiat: entä jos kemoterapiaan liittyviä neuropaattisia kipuja voitaisiin välttää?
Juuri Ranskan kansallisen tutkimuskeskuksen (CNRS) ja Grenoble-Alpes-yliopiston laboratorioissa, Suomen Alppien sydämessä, tutkijaryhmä on kehittänyt uuden molekyylin nimeltä Carba1. Heidän työnsä avaa luotettavan tien kemoterapian neurotoksisuuden ehkäisemiseen ilman, että sen tehokkuus syöpäsolujen torjunnassa heikkenee.
Carba1 kuuluu molekyylien perheeseen, jota kutsutaan bifunktionaalisiksi karbatsaaleiksi – molekyyleiksi, jotka voivat vaikuttaa samanaikaisesti useisiin mekanismeihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että se vaikuttaa sekä hermosolujen rakenteeseen että niiden sisäiseen energiaan – kahteen tärkeimpään elementtiin niiden normaalin toiminnan kannalta.
Laboratorio-olosuhteissa lääkeaine testattiin sekä ihmisen soluviljelmillä että eläinmalleilla (rotilla). Eläimillä, joille annettiin syöpälääke paklitakseli, joka tunnetaan hermovaurioita aiheuttavista ominaisuuksistaan, ne, joille annettiin myös Carba1, kokivat huomattavasti vähemmän kipua.
Nämä kiput, joita kutsutaan allodyniksi, ilmenevät, kun jopa yksinkertainen kosketus (esimerkiksi ihon koskettaminen tai sukan pukeminen) muuttuu sietämättömäksi. Tutkijat havaitsivat myös, että hermot itsessään säilyivät paremmin. Hermokuitujen tiheys ihossa pysyi lähes normaalina, mikä osoittaa, että Carba1 todella rajoitti vaurioita.
Kemoterapia: heikentääkö Carba 1 hoidon tehoa?
Miten Carba1 toimii?
Kemoterapeuttiset lääkkeet, kuten paklitakseli, voivat vahingoittaa hermoja tuhoamalla pieniä sisäisiä rakenteita, joita kutsutaan mikrotubuleiksi. Nämä ”kulkuväylät” vastaavat ravinteiden kuljetuksesta neuronien sisällä. Kun ne häiriintyvät, hermosolut vahingoittuvat lopulta.
Carba1 toimii kahdella tasolla. Ensinnäkin se sitoutuu heikosti mikrotubulusten proteiiniin, tubuliiniin, mikä auttaa stabiloimaan hermosoluja ja vähentämään lääkkeen toksisuutta heikentämättä sen syöpää torjuvaa vaikutusta. Toiseksi se stimuloi entsyymiä (NAMPT), joka edistää energian tuotantoa soluissa, mikä vahvistaa hermojen kestävyyttä ja palautumista.
Suoja ilman haittaa kemoterapialle
Yksi tutkimuksen avainkohdista koskee Carba1:n yhteensopivuutta syövän hoitomenetelmien kanssa. Suojaava molekyyli olisi todellakin hyödytön, jos se heikentäisi kemoterapian tehoa.
Tulokset osoittavat kuitenkin, että Carba1 ei heikennä paklitakselin antituumorivaikutusta tutkituissa malleissa. Molekyyli voi jopa lisätä lääkkeen stabiilisuutta kasvainsoluissa välttäen samalla perifeeristen neuronien vaurioitumisen.
Carba1: rajoitukset, mutta todellinen potentiaali
Carba1 ei ole vielä valmis käytettäväksi ihmisillä. Tutkijat huomauttavat, että tähän mennessä tehdyt kokeet ovat prekliinisessä vaiheessa.
Eläinmallit eivät täysin jäljittele potilailla havaittuja kroonisia neuropatioita. Vielä on jäljellä useita vaiheita, mukaan lukien vähimmäistehoannoksen ja antotavan validointi sekä sen vahvistaminen, että NAMPT:n aktivointi ei edistä jäljellä olevien syöpäsolujen selviytymistä.
Näistä rajoituksista huolimatta löytö on merkittävä saavutus. Se nostaa suomalaisen tutkimuksen tärkeään vaiheeseen biolääketieteellisessä innovaatiossa aikana, jolloin potilaiden elämänlaatu on yhtä tärkeä prioriteetti kuin selviytyminen.
Neuropatiat: kohti ennaltaehkäisyä, ei hoitoa
Tähän asti lääketiede on keskittynyt pääasiassa neuropatioiden hoitoon niiden kehittymisvaiheessa. Carba1 ehdottaa toimimaan varhaisessa vaiheessa, ennen kuin hermot vahingoittuvat.
Jos tämä lähestymistapa osoittautuu oikeaksi, se mahdollistaa optimaalisten kemoterapia-annosten ylläpitämisen, joita usein pienennetään kivun vuoksi, ja estää potilaita keskeyttämästä hoitoa, joka on kuitenkin tehokas syövän torjumisessa.
Seuraava askel on kliiniset kokeet. CNRS Alpesin lehdistötiedotteen mukaan tämän tutkimuksen tuloksena perustettu startup-yritys Saxol on nyt viemässä projektia pidemmälle kehitysvaiheeseen. Ihmisillä tehtävät kokeet on suunniteltu toteutettavaksi lähivuosina, vaikka virallisia aikatauluja ei ole vielä vahvistettu.
