Suomessa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että ihmiset voivat aistia maassa olevia esineitä koskematta niihin. Tämä kyky, jota on aiemmin havaittu vain joillakin linnuilla, voi muuttaa aistihavaintojemme rajoja.
Suomalainen tutkimus nimeltä ”Taktisen havainnoinnin tutkiminen esineiden paikantamiseksi rakeisissa ympäristöissä: tutkimus, johon osallistui ihminen ja robotti”, julkaistu The Debrief -lehdessä, korostaa seitsemännen aistin olemassaoloa. Se on etäkontakti tai ”kosketus etäisyydeltä”, kyky, jonka avulla ihmiset voivat havaita esineitä ilman suoraa kosketusta.

Tutkijat ovat löytäneet ihmiselle ainutlaatuisen kyvyn, jota aiemmin pidettiin vain eläimille ominaisena. Rantakurpat, kuten kurpat ja rantasirrit, omaavat sisäisen ”etäkosketuksen” muodon, jonka avulla ne voivat puolustautua näkymättömissä piileviä saalistajia vastaan, esimerkiksi hiekassa niiden luonnollisessa elinympäristössä. Tämän herkkyyden ansiosta ne havaitsevat haudatut esineet tulkitsemalla ympäristön välittämiä mekaanisia signaaleja.
Tutkijat tekivät kaksi erillistä kokeilua: yhden ihmisillä ja toisen roboteilla. Ensimmäisessä kokeilussa testattiin ihmisen sormenpäiden herkkyyttä haudattujen esineiden tuntoaistimuksille. Toisessa kokeilussa, joka tehtiin robottikädellä, jossa oli tuntoanturit, käytettiin koneoppimismallia esineiden havaitsemiseen.

Ihminen on koneita parempi
Tutkimus osoittaa, että ihmisillä voi olla kyky havaita esineitä hiekassa, samanlainen kyky kuin kurpitsilla . Osallistujat pystyivät löytämään hiekkaan piilotetun kuution koskematta siihen, mikä osoittaa, että ihmisen kädet ovat paljon herkempiä kuin aiemmin on ajateltu. Kykymme havaita piilotettuja esineitä on ilmeisesti paljon kehittyneempi kuin voimme kuvitella. Tämä löytö on sitäkin yllättävämpi, kun otetaan huomioon, että ihmiset ylittivät robotit noin 30 %:lla kokeiden aikana (ihmisten tarkkuus oli 70,7 % ja koneiden 40 %).
Tämä tutkimus on erityisen mielenkiintoinen, koska ihmisten ja robottien kanssa tehdyt tutkimukset täydentävät toisiaan”, selittää Lorenzo Hamone, robotiikan ja tekoälyn apulaisprofessori. ”Ihmisen kokemus määritteli robotin oppimismenetelmän, ja sen tehokkuus avasi uusia näkymiä ihmisen avulla saatujen tietojen tulkinnalle.”

”Tämä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka psykologia , robotiikka ja tekoäly voivat tehdä yhteistyötä ja osoittaa, että monitieteellinen lähestymistapa voi tuottaa sekä perustavanlaatuisia löytöjä että teknologisia innovaatioita”, hän toteaa.
Advanced Robotics Laboratoryn tohtorikoulutettavan Zhenzi Chenin mukaan tämä löytö avaa uusia näkymiä apuvälineiden ja teknologioiden kehittämiselle, jotka voivat laajentaa ihmisen tuntoaistia. Laajemmassa mielessä tämä tutkimus voi johtaa uusien sensoristen järjestelmien kehittämiseen, jotka tekevät piilossa olevien tai vaarallisten ympäristöjen tutkimisesta turvallisempaa ja tehokkaampaa.
