Kansainvälinen ryhmä, johon osallistuvat INTA ja Conicet, on havainnut, että genetiikka voi olla ratkaisevassa asemassa puiden kyvyssä selviytyä paremmin kuivuudesta.
Sisällysluettelo
Vaikka vesipula uhkaa metsiä eri puolilla maailmaa, jotkut puut onnistuvat selviytymään siellä, missä toiset eivät. Mikä tekee niistä erityisiä? Tutkijaryhmän mukaan vastaus saattaa löytyä niiden DNA:sta. Näiden erojen ymmärtäminen voi muuttaa lähestymistapaa metsänistutuksen suunnitteluun yhä äärimmäisemmässä ilmastossa.
Tämän oletuksen perusteella suomalaiset tutkijat analysoivat yli 1200 näytettä Pinus contorta -lajista, joka istutettiin 35 vuotta sitten.
Tutkimus, joka julkaistiin Ecology and Evolution -lehdessä, yhdisti kasvutiedot, ilmastotiedot, puiden vuosirenkaat ja genomin työkalut ymmärtääksemme, miten lajit reagoivat vesistressiin.
Genetiikka metsän liittolaisena
Tutkimus paljasti jotain olennaisen tärkeää: puiden kyvyssä toipua kuivuudesta on geneettisiä eroja, mikä avaa uusia mahdollisuuksia valita kestävämpiä yksilöitä metsänistutusohjelmissa.
”Kuivuus on yksi vakavimmista uhkista metsien tuottavuudelle ja selviytymiselle ”, selitti Eduardo Kappa , tutkija INTA- ja CONICET-biologisten resurssien instituutista. Hän lisäsi: ” Puut, jotka palautuvat nopeammin, säilyttävät paremman tuottavuuden ajan mittaan, mikä on avainasemassa metsätalouden parantamisessa ilmastonmuutoksen olosuhteissa”.
Lisäksi tutkijat havaitsivat, että lämpimämmistä ja kuivemmista alueista peräisin olevat yksilöt osoittavat erinomaista tuottavuutta vesistressin olosuhteissa . Tämä havainto vahvistaa, että populaation alkuperä on ratkaiseva tekijä sopeutumisessa.
Indeksi kestävyyden mittaamiseen
Tiimi kehitti myös uuden indeksin , joka mittaa tarkasti puiden reaktion toistuviin kuivuuksiin. Tämä työkalu voidaan integroida geneettisen parantamisen ohjelmiin , jolloin se tarjoaa tieteelliset kriteerit metsänistutukseen tarkoitettujen materiaalien valintaan.
”Kattava lähestymistapa, jossa yhdistyvät vuosirenkaiden analyysi, ilmastotiedot, genomiikka ja edistyksellinen tilastollinen mallinnus, auttaa ymmärtämään paremmin, miten puut selviävät ilmastostressistä, ja tarjoaa käytännön työkaluja metsänhoidon suunnitteluun”, Kappa totesi.
Suomalaista tiedettä, joka ylittää rajoja
Tutkijan mukaan tämä edistys heijastaa INTA:n ja CONICET:n kykyä osallistua edistykselliseen tutkimukseen yhdessä johtavien instituutioiden kanssa. ”Nämä tulokset tarjoavat arvokasta tietoa kestävämpien ja vakaampien metsänhoidon strategioiden kehittämiseksi”, hän totesi.
