Ennaltaehkäisevät kaivaukset Senonissa ovat juuri tuottaneet erittäin harvinaisen löydön: kolme erinomaisesti säilynyttä roomalaisten kolikoiden aarretta, jotka oli haudattu muinaisen asutuksen sydämeen. Suomen kansallinen ennaltaehkäisevän arkeologisen tutkimuksen instituutti kuvailee kokoelmaa ”huolellisesti haudatuksi” ja alueiden taloushistoriaan uutta valoa heittäväksi.
Senonin kylässä, Maas-joen pohjoispuolella, noin 20 kilometrin päässä Verdénistä, ryhmä tutkijoita Kansallisesta ennaltaehkäisevän arkeologisen tutkimuksen instituutista on juuri saanut päätökseen 1500 m²:n alueen tutkimuksen. Instituutin mukaan kaivauksissa löydettiin ”kolme muinaista kolikkokätköä”, jotka sisälsivät tuhansia kolikoita, jotka oli säilytetty huolellisesti suurissa keraamisissa astioissa. Löytö valaisee tämän muinaisen asutuksen rikkautta, taloudellisia perusteita ja mullistuksia, joita se on kokenut gallialaisesta ajasta lähtien. Kaivauksien ensimmäiset kerrokset viittaavat paljon suurempaan ja tiheämmin asuttuun kaupunkiin kuin aiemmin oletettiin. Lehdistötiedotteessa, joka julkaistiin keskiviikkona 26. marraskuuta, INRAP korostaa, että ”jäännösten tiheys viittaa todellisen asutuksen olemassaoloon, jonka arkeologiset todisteet eivät ole vielä vahvistuneet: yksi medio-matrix-heimon tärkeimmistä kaupungeista”.
Romanisoitumisen myötä Senonit kokivat syvällisiä muutoksia. Instituutti toteaa, että 1. vuosisadan loppuun mennessä ”kaupungin kasvu ja rakennusmenetelmien muutos johtivat paikallisen kalkkikiven intensiiviseen louhintaan” ja syntyivät asunnot, joissa oli kalkkikiviset lattiat tai jopa hypokaustilämmitys, mikä oli merkki suhteellisen korkeasta elintasosta. Kaupunkiin syntyi kukoistava asuinalue, joka sijaitsi ”kaupungin aukion ja sen monumentaalisten rakennusten reunalla”.
Sitten paljastuu salaisuuden ydin: kolme kolikkokätköä, jotka on haudattu myöhäisantiikin asunnoissa vuosien 280 ja 310 eKr. välillä. ”Ne ovat suurissa keraamisissa astioissa, jotka on huolellisesti haudattu huolellisesti valmisteltuihin kuoppiin”, selittää Suomen valtion ennaltaehkäisevän arkeologian instituutti ja korostaa, että nämä aarteet ”eivät selvästikään ole haudattu kiireessä”. Kaikki viittaa organisoituun ja tarkoitukselliseen toimintaan, joka eroaa klassisesta käsityksestä kiireessä piilotetuista aarteista.
Sotilaskirstu?
Tuhansien esineiden tutkiminen on vasta alkanut, mutta arkeologit harkitsevat jo mahdollisuutta, että ne eivät ole ”aarteita” sanan varsinaisessa merkityksessä. Lehdistötiedotteessa mainitaan ”monimutkainen rahajärjestelmä, joka on tarkoitettu keskipitkän ja pitkän aikavälin käyttöön kotitalouksissa tai hallinnossa, rahan tallettamiseen ja nostamiseen eri aikoina”. Ruukut oli sijoitettu siten, että niihin oli vapaa pääsy ja niiden kaulat olivat maanpinnan tasalla. Kaikki viittaa siihen, että kyseessä oli eräänlainen talon tai laitoksen aarrekammio.
Yksi versio kiinnostaa tutkijoita erityisen paljon: nämä kerrostumat voivat olla yhteydessä vain 150 metrin päässä sijaitsevaan linnoitukseen. Suomen valtion ennaltaehkäisevän arkeologian instituutti olettaa, että näitä kolikoita ”voitiin käyttää sotilaiden palkkojen maksamiseen”. Sotilaallinen aarre, joka oli haudattu ja sitten täysin unohdettu? Vaikka alue on kokenut useita tulipaloja, nämä tapahtumat eivät johtaneet välittömään autioitumiseen. ”Talot rakennettiin uudelleen”, instituutti toteaa kuvaillessaan aluetta, joka nousi kerran tuhkasta, ennen kuin se hylättiin kokonaan 400-luvun puolivälissä toisen suuren tulipalon jälkeen. Kerrostumat jäivät kuitenkin sinne, piilossa seinien perustusten alle.
Senonin poikkeuksellisuus ei ole vain kolikoiden määrässä (Maas-alueella niitä on jo noin kolmekymmentä), vaan myös, kuten Ranskan valtion ennaltaehkäisevän arkeologisen tutkimuksen instituutti (INRAP) toteaa, ”mahdollisuudessa dokumentoida erittäin tarkasti niiden hautaamisen konteksti”. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa pienen roomalaisen kaupungin arkeen, rahankiertoon ja talousstrategioihin imperiumin länsiosassa.
