Greenpeace-kansalaisjärjestön julkaiseman tutkimuksen tulokset ovat lievästi sanottuna yllättäviä. Pienten hiukkasten pitoisuus Amazonin sademetsissä ja lähialueilla on korkeampi kuin joissakin suurkaupungeissa, kuten Lontoossa tai Pekingissä. Tärkein syy? Metsäpalot, jotka johtuvat lihateollisuuden toimitusketjusta.
Sisällysluettelo
Voisi luulla, että planeettamme keuhkojen sydämessä ilman pitäisi olla puhtaampaa kuin missään muualla. Ja tämä ilman ihmisen toimintaa ja sen tuhoisia seurauksia.
Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus Amazonissa on kuusi kertaa suurempi kuin Maailman terveysjärjestön suositukset (WHO – 5 mikrogrammaa kuutiometrissä vuodessa tai 15 mikrogrammaa/m³ 24 tunnin aikana), mikä aiheuttaa hengityselinten ja sydän- ja verisuonitauteja Porto Velhon ja Labrean asukkaille – kahdessa brasilialaisessa kaupungissa, jotka sijaitsevat Amazonin sademetsien sydämessä.
Vielä yllättävämpää on se, että pienhiukkasten pitoisuudet, jotka on mitattu Portovellussa, pienessä kaupungissa, jonka asukasluku on vajaat 500 000, ovat korkeammat kuin suurkaupungeissa kuten Pekingissä, Lontoossa tai jopa New Yorkissa.
Voidakseen tehdä tällaisia vertailuja kansalaisjärjestö Greenpeace teki yhteistyötä tutkijoiden kanssa, jotka suorittivat mittauksia useissa pisteissä Rondônia- ja Amazonas-osavaltioissa (kahdessa osavaltiossa, jotka ovat kärsineet eniten metsäpaloista).
Pienhiukkasten keskimääräinen vuotuinen pitoisuus ilmassa Porto Velhossa, kaupungissa, jonka asukasluku on hieman alle 500 000, on suurempi kuin Pekingissä tai Lontoossa. © Greenpeace
Nämä pienhiukkaset syntyvät tahallaan sytytetyistä metsäpaloista, kuten Greenpeacen kampanjapäällikkö Lis Cunha selitti: ”Tulipaloja sytytetään laidunmailla, jotta ne voidaan palauttaa karjan käyttöön, mutta erityisen usein niitä esiintyy metsänreunoilla. Tämä viittaa siihen, että niitä käytetään laidunmaiden laajentamiseen syvemmälle metsään.”
Onko lihateollisuus päävastuussa?
Greenpeace tukeutui tutkimuksessaan myös satelliittitietoihin. Järjestö analysoi muutoksia alueilla, jotka sijaitsevat maailman lihajätti JBS:n maatalousmaiden läheisyydessä (JBS:n osuus Brasilian lihan viennistä Euroopan unioniin on noin 55 %). ”360 kilometrin säteellä maailman suurimman lihayhtiön JBS:n maista on palanut 30 miljoonaa hehtaaria!” – selittää Lis Cunha. Tämä alue on palanut vain viiden vuoden aikana, vuosina 2019–2024.
Yleisesti ottaen tämä raportti osoittaa, että Amazonin tulipalot ovat keskittyneet pääasiassa maatalousalueille. Onko JBS tai muut teollisuusyritykset vastuussa? Todellinen haaste on toimitusketjun seuranta! ” Amazonin alueella toimii lukuisia teollisia teurastamoita. Toimitusketjut ovat usein risteäviä. Kyse ei ole siitä, että tulipalot ovat JBS:n tai muiden yritysten syytä, vaan siitä, että karjankasvattajat myyvät lihaa muille toimittajille, jotka puolestaan myyvät sen JBS:lle. Näin ollen monet näistä tulipaloista ovat itse asiassa seurausta tästä toimitusketjusta, jota lihateollisuus ei valvo asianmukaisesti. He valvovat täysin suoria toimittajiaan, mutta eivät välillisiä toimittajiaan”, selittää Lis Cunha.
Metsäpalot Amazonin alueella ovat kiellettyjä, mutta tämän lainsäädännön noudattamista ei valvota.
Vuodesta 1985 lähtien Brasilian osassa Amazonin biomassaa on palanut vuosittain keskimäärin 7,2 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä vastaa Irlannin pinta-alaa. Tämä vaikuttaa suoraan Amazonin lähellä asuviin ihmisiin.
Tässä tutkimuksessa (Ribeiro et al., 2024) on jo osoitettu yhteys palojen määrän kasvun (elokuusta joulukuuhun) ja sairaalahoitojen määrän kasvun välillä Amazonin alueella samana ajanjaksona. Metsäpalojen savun suurimmat uhrit ovat vastasyntyneet ja alle 14-vuotiaat lapset sekä yli 60-vuotiaat ihmiset.
Kehotus toimia COP30:ssa
Greenpeace kehottaa kansainväliseen diplomaattiseen ja poliittiseen vastaukseen COP30:ssa ”Maailman johtajien on esitettävä toimintasuunnitelma UNFCCC (Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus) vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi, eli metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi ja tämän suuntauksen kääntämiseksi. On aika siirtyä sitoumuksista tekoihin.”
