Kun käyt hississä, mitä painat ensin: oven sulkemispainiketta vai kerrospainiketta? Erään japanilaisen yrityksen johtaja sanoo: ”Tämä pieni teko määrittää, kuinka hyvin osaat organisoida työympäristösi.”

kerrospainiketta

Kun käytät hissiä, painatko yleensä ensin kerrospainiketta vai oven sulkemispainiketta? Tämä näennäisesti tiedostamaton teko voi itse asiassa heijastaa ihmisen työkykyä ja ajanhallintataitoja. Japanilainen liikkeenjohdon asiantuntija ja Starbucks Japanin entinen toimitusjohtaja Matsuo Iwata huomauttaa, että toimistojen eliitti yleensä mieluummin ”painaa ensin oven sulkemispainiketta”. Tällainen käyttäytyminen ei ole merkki kärsimättömyydestä, vaan pikemminkin pyrkimys maksimaaliseen tehokkuuteen. Pitkällä aikavälillä kertynyt ero ylittää kaikki odotukset.

Japanilaisen PRESIDENT Online -julkaisun mukaan Matsuo Iwata, jolla on vaikuttava työkokemus, mukaan lukien toimitusjohtajan tehtävät Nissanilla, Coca-Cola Japan ja Starbucks Japan, on tullut siihen tulokseen, että aikahallinnan asiantuntijoiden mukaan paras strategia hissin käytössä on ”painaa heti sisään astuttuasi sulkemispainiketta ja samalla toisella kädellä kerroksen valintapainiketta”.

Kun käyt hississä, mitä painat ensin: oven sulkemispainiketta vai kerrospainiketta? Erään japanilaisen yrityksen johtaja sanoo: ”Tämä pieni teko määrittää, kuinka hyvin osaat organisoida työympäristösi.”

Hän selitti, että hissin ovien sulkeutuminen vie tietyn ajan. Jos painat ensin sulkemispainiketta ja sitten kerroksen valintapainiketta muutaman sekunnin kuluttua ovien liikkeellelähtöhetkestä, se ei viivästytä hissin käynnistymistä. Päinvastoin, jos painat ensin kerroksen valintapainiketta ja sitten sulkemispainiketta, menetät tämän sekunnin reaktioajan. Vaikka ero voi olla vain 0,x sekuntia kummassakin tapauksessa, jos käytät hissiä kymmeniä kertoja päivässä ja keräät tämän ajan vuoden aikana, ajanhukka tulee merkittäviksi.

Matsuo Iwatain ”0,x sekuntia” -filosofia syntyi, kun hän aloitti uransa Nissanin tehtaalla. Tuotantopäällikkönä hän käytti nopeusmittaria perusteellisen ”liikkeen analysoinnin” suorittamiseen, jotta voitiin tunnistaa tuotantolinjan häviöt ja lyhentää työaikaa tekemällä pieniä ”parannuksia” (Kaizen).

Hän uskoo, että yrityksen resursseista inhimilliset resurssit ja raha ovat uusiutuvia, mutta ”aika” on korvaamaton ja niukka resurssi. Siksi tehtävät, jotka voidaan suorittaa samanaikaisesti, tulisi suorittaa rinnakkain (esimerkiksi painikkeiden painaminen), ja jokainen säästetty sekunti tulisi käyttää ilman hukkaa.

Kun käyt hississä, mitä painat ensin: oven sulkemispainiketta vai kerrospainiketta? Erään japanilaisen yrityksen johtaja sanoo: ”Tämä pieni teko määrittää, kuinka hyvin osaat organisoida työympäristösi.”

Tämä tehokas lähestymistapa soveltuu myös Matsuo Iwatain jokapäiväiseen elämään ja työtapoihin. Hän antaa esimerkkejä, kuten suihkussa toimimisen järjestys, tiedon kerääminen kävelyn aikana ja jopa sähköpostien käsittely, osoituksina ihmisen ymmärryksestä ”ajan arvosta”. Hän sanoo, että vaatii sähköposteihin vastaamista nopeasti ja varmistaa, että viestien otsikot ovat vastaanottajalle helposti ymmärrettäviä ensi silmäyksellä, eikä koskaan anna työn häiritä itseään.

Matsuoka Iwata korostaa, että todelliset eliitit eivät aina kiirehdi, vaan päinvastoin osaavat menestyä jokaisessa yksityiskohdassa ja arvostavat jokaista sekuntia korvaamattomana resurssina.