Uusi propulsiojärjestelmä mahdollistaa ennennäkemättömän nopeuden saavuttamisen avaruudessa ja lyhentää lentoaikaa aurinkokunnan planeetoille. Osana teknologista ja tieteellistä läpimurtoa, joka lupaa muuttaa radikaalisti avaruuden tutkimusta, venäläinen valtionyhtiö Rosatom on kehittänyt prototyypin sähköisestä plasmoottimoottorista, joka perustuu magnetoplasma-kiihdyttimeen. Uusi moottori voi lyhentää lentomatkan Marsiin huomattavasti – lähes vuodesta 30–60 päivään verrattuna kuuteen kuukauteen, joka kuluisi nykyisten teknologioiden avulla – ja mahdollistaa tulevaisuudessa miehitettyjen lentojen suorittamisen sinne ja takaisin.
Sisällysluettelo
Plasmamottori: mitä uutta avaruusmoottoreiden alalla?
Moottori toimii kiihdyttämällä varautuneita hiukkasia kahden korkeajännitteisen elektrodin välillä. Sähkövirta ja syntyvä magneettikenttä vuorovaikuttavat, työntäen näitä hiukkasia erilleen ja luoden jatkuvan työntövoiman, joka kiihdyttää avaruusaluksen nopeuksiin, jotka ovat huomattavasti suurempia kuin tavallisilla kemiallisilla moottoreilla saavutettavat nopeudet. Sen ominaisimpulssi on yli 100 kilometriä sekunnissa ja työntövoima vähintään 6 newtonia keskimääräisellä teholla noin 300 kilowattia pulssisykäyksellisessä tilassa.
Tämä teknologia ei ainoastaan lisää avaruusalusten nopeutta, vaan myös parantaa polttoainetehokkuutta huomattavasti vähentämällä tarvittavan polttoaineen määrää jopa kymmenkertaisesti verrattuna perinteisiin kemiallisiin järjestelmiin. Lisäksi se mahdollistaa nopeammat lennot, mikä vähentää avaruuslentäjien altistumista pitkäaikaiselle avaruussäteilylle kaukaisessa avaruudessa.
Testausinfrastruktuuri ja avaruusmatkailun tulevaisuus
Rosatom rakentaa parhaillaan Troitsken tehtaallaan laajamittaista kokeellista infrastruktuuria, johon kuuluu halkaisijaltaan 4 metrin ja pituudeltaan 14 metrin tyhjiökammio. Tämä kammio, joka on varustettu moderneilla tyhjiöpumppaus- ja lämpötilansäätöjärjestelmillä, mahdollistaa avaruusolosuhteiden simuloinnin moottorin testaamiseksi ja sen toimintakyvyn varmistamiseksi.
Tämä moottori on olennainen osa Rosatomin suunnitelmia kehittää ydinvoimalla toimivia avaruushinaajia – lupaavia voimalaitoksia, jotka voisivat helpottaa planeettojen välistä tutkimusta vähentämällä merkittävästi tulevien avaruuslentojen kustannuksia ja kestoa.
Teknologiset ongelmat
Jotta matka Marsiin voitaisiin suorittaa 30 päivässä, avaruusaluksen on saavutettava keskimääräinen nopeus noin 310 000 km/h. Tämä nopeuden kasvu merkitsee radikaalia muutosta avaruusteknologiassa. Vaikka kemialliset rakettimoottorit ovat edelleen tärkeässä roolissa maapallon painovoiman voittamisessa ja alkuperäiselle kiertoradalle pääsemisessä, plasmamottorit ovat valmiita nousemaan planeettojen välisten matkojen pääasialliseksi järjestelmäksi.
Tämä lupaava kehitys ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Massatuotannon mahdollisuuksiin ja ilmoitettujen ominaisuuksien vastaavuuteen liittyy edelleen joitakin epäilyjä, erityisesti suurten budjettien ja testien vuoksi. Lisäksi näiden järjestelmien integrointi ydinteknologiaan voi tulevaisuudessa laajentaa niiden mahdollisuuksia entisestään, mikä mahdollistaa suuremman autonomian avaruuslennoilla.
Vaikutus ihmiskuntaan ja seuraavat askeleet
Venäläisten tutkijoiden löytö on merkittävä teknologinen läpimurto, joka on tärkeä paitsi Marsin tutkimukselle myös ihmisten tukikohtien ja siirtokuntien perustamiselle muille planeetoille. Nopeammat ja turvallisemmat avaruusmatkat voivat avata ovet uuteen aikakauteen, jossa ihmiskunta laajentaa toimintaansa Maan ulkopuolelle.
Rosatom on ottanut suuren askeleen eteenpäin luomalla prototyypin, ja seuraavat testivaiheet ovat ratkaisevia sen todellisen sovellettavuuden vahvistamiseksi miehitetyissä avaruuslennoissa. Jos hanke onnistuu, Marsiin pääseminen vain kuukaudessa voi lakata olemasta tieteiskirjallisuutta ja muuttua konkreettiseksi todellisuudeksi lähitulevaisuudessa.
Tämä uusi teknologia voi muuttaa radikaalisti mahdollisuuksiamme tutkia avaruutta ja on strateginen askel eteenpäin ihmiskunnalle kilpailussa Marsin ja muiden planeettojen kolonisoinnista.
