– Selvitys vahvisti käsitykseni siitä, että varsin isoillakaan yrityksillä ei vielä välttämättä ole hallituksissaan ulkopuolisia jäseniä, Pia Pakarinen Helsingin seudun Kauppakamarista sanoo viitaten ”Ulkopuoliset hallituksen jäsenet Pk-yrityksissä – rasite vai strateginen työkalu?” -kyselyselvitykseen.
Suomen Yrittäjien projektipäällikkö Mika Haavisto on yllättynyt siitä, että haastatelluista liikevaihdoltaan 5 – 50 milj. euron yrityksissä ainoastaan vain puolella on ulkopuolinen hallituksen jäsen.
– Yllättävää oli myös se, että tuossa 10 – 50 milj. euron joukossa ulkopuolisten hallitusjäsenten osuus oli vähäisempi. Yllättävää siksi, että uskoin, että tässä mainitussa joukossa olisi ulkopuolisia hallitusjäseniä lähes jokaisessa, Haavisto sanoo.
Avanto Ventures –kiihdyttämön perustaja JP Virtanen tulkitsee pienten yhtiöiden näkevän hallitustyön edelleen “pakollisena pahana”.
– Ei ehkä ole kokemusta ammattimaisista ja toimivista hallituksista. Monesti omistajat unohtavat muun muassa sen, että hallitukseen voi saada kovan luokan ammattilaisia ja Suomessa hallituspalkkiot ovat kuitenkin erittäin matalia, eli hallituksen jäsenenä kovan luokan ammattilainen on erittäin kustannustehokas neuvontantaja, Virtanen huomauttaa.
– Tutkimuksessa selville saadut syyt siihen, miksi ulkopuolisia ei hallitukseen haluta, on ymmärrettäviä omistajayrittäjän kannalta, mutta liikkeenjohtamisen kannalta ajateltuna perustelut ovat keveitä, Haavisto sanoo.
Sekä tutkimus että Haaviston kokemus näyttävät, etteivät yrittäjät ole oivaltaneet sitä, mitä ulkoinen hallituksen jäsen voisi parhaimmillaan yritykseen tuoda: määrämuotoisen tavan asioiden käsittelyyn, strategisen ajattelun ja ylipäätään ajattelun haastamisen, ulkopuolisen näkemyksen ja kokemuksen, päätösten argumentoinnin ja ryhdikkään toiminnan.
Hallitustyöskentely ei ole ruusun terälehdillä kävelemistä. Uuden hallituksen ja johdon välisen toimivan yhteistyömallin löytyminen ottaa aina aikaa.
– Systemaattinen työ yhteisen toimintamallin ja kulttuurin löytämiseksi johtaa lähes aina hedelmälliseen yhteistyöhön. Johdon pitää oppia hyödyntämään hallitusta strategisena resurssina, ja hallituksen pitää pystyä tuomaan oikeaa lisäarvoa ja oppimaan liiketoiminnan lainalaisuudet nopeasti, Virtanen summaa.
”Ulkopuoliset hallituksen jäsenet Pk-yrityksissä – rasite vai strateginen työkalu?” -selvitysraportti on vapaasti ladattavissa. Tutkimuksen toteutti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Hallituspartnerit Helsinki ry:lle syksyn 2016 aikana.
Tilaa raportti:
Jaa sosiaalisessa mediassa:
