Joskus hallitustyö on hankalaa ja hyödytöntä

Riku Asikainen, Pia Pakarinen ja JP Virtanen valottavat, milloin ulkopuolista hallituksen jäsentä ei yksinkertaisesti kannata hankkia.

 

Yrityksen hallitukseen ei aina haluta ulkopuolisia jäseniä. Yksinomistaja voi kokea ulkopuolisen hallituksen turhana rasitteena. Vakiintunut päättäjäporukka voi pelätä päätöksenteon hidastumista.

– Minulle on kerrottu yleisimmin syyksi, että päätöksenteon pelätään hidastuvan jos hallitukseen tulee henkilö, joka ei ole täysin sisällä yrityksen toimintatavoissa, Pia Pakarinen Helsingin seudun Kauppakamarista sanoo.

Avanto Ventures –kiihdyttämön perustaja JP Virtanen arvioi omistajien haluavan pitää päätöksenteon kokonaan omissa käsissään.

– Pelätään, että ulkopuolinen hallituksen jäsen kaventaisi heidän valtaansa, vaikka tämä ei useinkaan pidä paikkaansa.

– Saattaa olla, ettei ulkopuolisen jäsenen hankkimisen hyötyjä ole täysin sisäistetty, Pakarinen täydentää.

Ulkopuolinen hallituksen jäsen ei ole vastaus yritystoiminnan kaikkiin kysymyksiin. On aikoja, jolloin hallitusta ei kerta kaikkiaan kannata täydentää hallitustyöskentelyn turvaamiseksi.

– Satsaus menee hukkaan, jos ei ole valmiutta ottaa ulkopuolisia näkemyksiä huomioon ja halua nähdä yrityksen toimintaa uudesta näkökulmasta, Pakarinen sanoo.

– Jos hallituksella ei ole toimivaltaa, eikä asiaa ole aikomuskaan muuttaa, ei ulkopuolista jäsentä kannata hankkia, Riku Asikainen sanoo.

JP Virtanen korostaa sopivan kandidaatin tärkeyttä:
– Hallituksesta ei saa tulla kiviriippa johdolle, eli hallitukseen pitää löytää yritykseen sopivia jäseniä. Löytäminen on usein suurin haaste, Virtanen sanoo.

Asikainen näkee haasteena erityisesti kansainvälisten hallitusjäsenten löytämistä. Kansainvälinen haku vaatii ymmärrystä sopivasta korvauksesta, logistiikasta ja hyvin tehdystä head huntingista.

Pakarinen ehdottaa, että ulkopuolisia hallituksen jäseniä hakiessa heitä kannattaa saman tien rekrytoida kaksi tai enemmän:

– Eniten hankaluuksia taitaa syntyä tilanteissa, joissa yrityksessä on vain yksi omistajapiirin ulkopuolinen jäsen. Tällöin saattaa käydä niin, että omistajat kuitenkin päättävät asioista käytävällä keskenään. Voisi olla hyvä ottaa yksin tein kaksi ulkopuolista jäsentä, jolloin hallituksen käsiteltäviksi kuuluvia asioita käytännössä myös käsitellään hallituksessa.

”Ulkopuoliset hallituksen jäsenet Pk-yrityksissä – rasite vai strateginen työkalu?” -selvitysraportti on vapaasti ladattavissa. Tutkimuksen toteutti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Hallituspartnerit Helsinki ry:lle syksyn 2016 aikana.

Tilaa raportti:

Jaa sosiaalisessa mediassa: